Pitkän uran teknologiayhtiöiden johtotehtävissä tehnyt diplomi-insinööri Vesa Kemppainen on nimitetty valokuituyhtiö Valoon liiketoiminnan kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 26. huhtikuuta alkaen.
Kemppainen oli 2000-luvun alussa luomassa maailman ensimmäistä ilmaista sähköpostia, ioboxia, jonka espanjalainen Telefonica osti 230 miljoonalla eurolla. Hän oli perustajana televerkon infraa rakentaneessa Krocuksessa, joka myytiin Tecnomen Oyj:lle 2003, sekä aasialaisiin halpapuhelimiin applikaatioekosysteemiä kehittäneessä Blaastissa, joka myytiin Facebookille vuonna 2014 pivotoinnin jälkeen.
Nyt Kemppainen haluaa korjata Suomen alikehittyneen valokuituverkon kestävälle tasolle.
”Suomi on ollut mobiilimaana hurja edelläkävijä, mutta samalla kiinteiden yhteyksien puoli on jäänyt täysin paitsioon. Suuri osa ei edes tiedä, miltä tuntuu olla valokuituyhteyden päässä, kun esimerkiksi videopuhelu tai -peli on aidosti reaaliaikainen”, Kemppainen sanoo.
Massiiviset kerrannaisvaikutukset
Kemppainen uskoo valokuituverkon tuovan mukanaan massiivisia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja ekologisia kerrannaisvaikutuksia.
Ekologinen vaikutus syntyy Kemppaisen mukaan siitä, ettei valokuitu itsessään kuluta nimeksikään sähköä, ja että valokuituverkko mahdollistaa etätöiden tekemisen yhä useammissa tehtävissä. Tärkeitäkään palavereja varten ei tarvitse ajaa toimistolle, kun verkko toimii aina varmasti ja luotettavasti.
”Vaikutuksen voi laskea konkreettisesti vaikkapa bensalitroissa. Olen erittäin ylpeä, jos saamme aikaan sen, että auto todella tankataan vähän harvemmin”, Kemppainen sanoo.
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset puolestaan syntyvät valokuituverkon demokratisoidessa nopean tiedonsiirron.
Kemppaisen mukaan teleoperaattorit ovat kiinnostuneita lähinnä kasvukeskuksista, mutta tiedonsiirron pitää toimia myös niiden ulkopuolella. Valokuitu on sähkö- ja vesijohtoverkon kaltainen osa perusinfrastruktuuria, joka kuuluu kaikille asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Se tulee olemaan hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytys esimerkiksi sote-palveluiden siirtyessä yhä enemmän verkkoon.
”En näe hirveästi muita vaihtoehtoja kuin yhdistää koko Suomi valokuituverkkoon mahdollisimman nopeasti ja isosti. Aidosti reaaliaikainen yhteys, meidän teknologiallamme ja toimintatavallamme rakennettuna, ei ole kallis, joten sen pitää olla mahdollisimman monen saatavilla”, Kemppainen sanoo.
Merkittävä rooli
Valoon toimitusjohtaja Tommi Linna toivottaa uuden tulokkaan mukaan innostuneena. Yhtiöllä on edessään suuri ponnistus Suomen valokuiduttamisessa ja Kemppaisella on siinä merkittävä rooli.
“Tämän kesän tärkein tehtävä meillä kaikilla on massiivisen valokuidun rakentamisprojektimme onnistunut läpivienti. Vesan ensimmäisenä tehtävänä on luoda raportointi- ja johtamismalleja, joiden avulla varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja tehokas tiedonkulku organisaatiossa”, Linna sanoo.
Ajankohtaista
Mitä valokuiturakentajat tekevät talvella?
Asiaa valokuidusta
Tarvitseeko valokuitua tilatessa ajatella kestävää kehitystä?
Asiaa valokuidusta
Tiian uratarina: Työyhteisön mustekala rakentaa itselleen sopivaa roolia
Uratarinat
Ennätyspitkä rakennuskausi on tuonut valokuidun tänä vuonna jo kymmeniin tuhansiin koteihin
Tiedotteet
Valokuitu sopii myös taloyhtiöön
Asiaa valokuidusta Taloyhtiöt
Kodin sisäverkko kuntoon
Asiaa valokuidusta
Mitä valokuiturakentajat tekevät talvella?
Asiaa valokuidusta
Tarvitseeko valokuitua tilatessa ajatella kestävää kehitystä?
Asiaa valokuidusta
Tiian uratarina: Työyhteisön mustekala rakentaa itselleen sopivaa roolia
Uratarinat
Ennätyspitkä rakennuskausi on tuonut valokuidun tänä vuonna jo kymmeniin tuhansiin koteihin
Tiedotteet
Valokuitu sopii myös taloyhtiöön
Asiaa valokuidusta Taloyhtiöt
Kodin sisäverkko kuntoon
Asiaa valokuidusta